Tunnustus serveteistä
“Onneksi sinä Tytti et ole niitä ihmisiä, jotka sekoilee serveteistä”, on moni ystäväpiirissä huokaissut. Siinä kohti alkaa joko naurattaa tai kiemurteluttaa kiusaantuneena. Totuuden nimissä on nimittäin tunnustettava, että ensimmäinen häihin liittyvä järjestely ja hankinta olivat juurikin ne servetit. Olin huomannut tanskalaiset servetit jo aikoja sitten nettikaupassa ja kun syksylle yhden yön kokousmatka Kööpenhaminassa, olin minä se lentolaukun kanssa Strögetillä säntäilevä turisti, joka yritti epätoivoisesti löytää oikeanväriset paperinkappaleet kokouksen ja lennon lähdön välisen hetken aikana. Ei onnistunut.
Lopulta sain servetit tilaamalla ne sieltä nettikaupasta, jossa ne myös ensimmäistä kertaa näin. Tiesittekö, että servetit sadalle maksavat helposti useita kymmeniä euroja? En minäkään. Servettihankintaan tiivistyykin paljon häiden järjestelystä: ulkonäkö ja kustannukset.
Minä olen visualisti. Tahdon niin kotiini kuin häihini yhtenäisen ilmeen. Samaan aikaan näitä häitä tehdään kuitenkin tiukalla budjetilla ja meille on tärkeää, ettei häiden ekologinen kuorma kasva kohtuuttomaksi. Emme tahdo investoida satoja euroja koristeisiin ja oheistarpeistoon, saati kerätä häiden jälkeen jätesäkkikaupalla käsittämättömiä muovikappaleita suoraan roskakoriin. Yhtenäistä ilmettä lähdettiinkin hakemaan väreillä, fonteilla ja kuvilla. On ollut hämmentävää huomata, miten paljon rahaa uppoaa sinällään pieniinkin hankintoihin: kirjekuoriin, postimerkkeihin, servetteihin.
Korttipohjat löytyivät alennusmyynnistä ja paketissa oli onneksemme myös kirjekuoret. Servettien sanelemana värimaailma painottuu pitkälti mintunvihreään, jota käytettiin kutsujen sisään tulevissa tekstipohjissa. Tekstejä varten lainasimme ystävältä vanhan kirjoituskoneen ja tietoteknisesti näppärä kaaso fiksaili tavalliselta työkoneelta löytyvillä ohjelmistoilla rivit suoriksi. Tekstinkäsittelyohjelmien “keskitä”-toiminto nousi kyllä aivan uudelle arvoasteikolle, kun kirjoituskoneen kanssa keskittämistä tehtiin merkkimääriä laskien ja osittain arpapelillä. Hikinen homma!
Yksi häidemme isoista yksittäisistä investoinneista oli graafikkoystävien tilaustyönä tekemät riisipeippotarrat. Olemme ihastelleet Instagramin lukuisin “java sparrow”-aiheisia kuvia, miten hulvaton lintulaji! Tarrapaperille printattujen lintujen avulla on helppo luoda yhtenäistä ilmettä kutsuista hääjuhlan paikkakortteihin ja aikanaan kiitoskortteihinkin.
Lopputulos miellyttää ainakin meidän makuamme!
